entfesseln

Saksa

Verbi

Taivutus[luo]
ind. prees. y. 2. p.	entfesselst
ind. prees. y. 3. p.	entfesselt
ind. imperf. y. 3. p.	entfesselte
part. perf.	entfesselt
apuverbi	haben

entfesseln

1. vapauttaa, päästää irti, päästää valloilleen
2. refl.: sich (a) entfesseln riistäytyä käsistä, päästä valloilleen

Etymologia

ent- + fesseln