Taivutus[luo]
ind. prees. y. 2. p. entstellst
ind. prees. y. 3. p. entstellt
ind. imperf. y. 3. p. entstellte
part. perf. entstellt
apuverbi haben

entstellen

  1. rumentaa, ruhjoa, murjoa, pilata jonkin ulkonäkö
  2. (kuvaannollisesti) vääristää

Etymologia

muokkaa

ent- + stellen

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa