epätoivo
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
epätoivo (1)
- toivon puute; tila, jossa uskoa paremmasta ei ole
- Älä vaivu epätoivoon.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈepæˌt̪oi̯ʋo/
- tavutus: e‧pä‧toi‧vo
Etymologia muokkaa
yhdyssana sanoista epä- ja toivo
Käännökset muokkaa
1. tunne että toivoa ei ole
|
|
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- adjektiivit: epätoivoinen
Aiheesta muualla muokkaa
- epätoivo Kielitoimiston sanakirjassa