erhetys

Suomi

Substantiivi

erhetys (39)

1. (murteellinen, yleiskielessä erittäin vanhahtava) erehdys

   Hyvä, niin kuin kuutamolla kuljeskellessamme, ombi toivo, sielun valo, vaelluksessamme; pois, pois epäilys erhetyksen yöstä; pois, pois erhetys tunnosta ja työstä. (Sanan Saattaja Wiipurista 1833)

Ääntäminen

• IPA: [ˈerhetys]

Tavutus

• tavutus: er‧he‧tys

Etymologia

• verbistä erhettyä (’erehtyä’)

Käännökset

1. erehdys

Ks. erehdys

Liittyvät sanat

• erhe