Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

erhetys (39)

  1. (murteellinen, yleiskielessä erittäin vanhahtava) erehdys
    Hyvä, niin kuin kuutamolla kuljeskellessamme, ombi toivo, sielun valo, vaelluksessamme; pois, pois epäilys erhetyksen yöstä; pois, pois erhetys tunnosta ja työstä. (Sanan Saattaja Wiipurista 1833)

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: [ˈerhetys]
Tavutus muokkaa
  • tavutus: er‧he‧tys

Etymologia muokkaa

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa