erikoispikavuoro

Suomi

Substantiivi

erikoispikavuoro (1)

1. joukkoliikenteen vuoro, joka ei matkallaan poikkea pysäkeille, vaan ajaa suoraan määränpäähänsä

Ääntäminen

• IPA: /ˈerikoi̯sˌpikɑʋuoro/
• tavutus: e‧ri‧kois‧pi‧ka‧vu‧o‧ro

Etymologia

• yhdyssana osista erikoinen (yhdyssanamuoto) ja pikavuoro