Katso myös: Erikoinen

Adjektiivi

muokkaa

erikoinen (38) (komparatiivi erikoisempi, superlatiivi erikoisin) (taivutus[luo])

  1. (lähinnä yhdyssanoissa) erikoislaatuinen, poikkeuksellinen, erityinen
    Pekalla on erikoinen vanha museoauto.
    erikoistilanne, erikoistarjous
  2. (lähinnä yhdyssanoissa) erikoistunut; johonkin osa-alueeseen keskittyvä
    erikoisliike, erikoistutkija
  3. kummallinen, omalaatuinen, outo
    Pekka on erikoinen.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈe.riˌkoi.nen/
  • tavutus: e‧ri‧koi‧nen

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Vastakohdat
muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

erikoisala, erikoisammattitutkinto, erikoisasema, erikoisauto, erikoiseläinlääkäri, erikoishammaslääkäri, erikoishoikka, erikoiskerma, erikoiskieli, erikoiskoe, erikoiskoulutus, erikoiskuljetus, erikoislaatuinen, erikoislahjakas, erikoislaina, erikoisliike, erikoislukio, erikoislähettiläs, erikoislääkäri, erikoismaininta, erikoismies, erikoisosaaminen, erikoispikajuna, erikoispikavuoro, erikoispostimerkki, erikoisrakenteinen, erikoisruokavalio, erikoissiirto, erikoissuunnittelija, erikoistapaus, erikoistarjous, erikoistehtävä, erikoistilanne, erikoistoimittaja, erikoistuntija, erikoistuomioistuin, erikoistutkija, erikoisupseeri, erikoisvaatimus, erikoisvalmisteinen, erikoisvaltuus

Aiheesta muualla

muokkaa
  • erikoinen Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 402, 691, 1147 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa