Adjektiivi

muokkaa

tavallinen (38) (komparatiivi tavallisempi, superlatiivi tavallisin) (taivutus[luo])[1]

  1. ei erikoinen; tavallisuudesta poikkeamaton, arkipäiväinen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈt̪ɑʋɑlˌlinen/
  • tavutus: ta‧val‧li‧nen

Etymologia

muokkaa

substantiivi tapa + johdin -llinen

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa
Vastakohdat
muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

epätavallinen

Substantiivi

muokkaa

tavallinen (38)

  1. jotakin tavallista; se tavanomainen, sama kuin tavallisesti
    Otan sen tavallisen.

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tavallinen tavalliset
genetiivi tavallisen tavallisten
tavallisien
partitiivi tavallista tavallisia
akkusatiivi tavallinen;
tavallisen
tavalliset
sisäpaikallissijat
inessiivi tavallisessa tavallisissa
elatiivi tavallisesta tavallisista
illatiivi tavalliseen tavallisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi tavallisella tavallisilla
ablatiivi tavalliselta tavallisilta
allatiivi tavalliselle tavallisille
muut sijamuodot
essiivi tavallisena
(tavallisna)
tavallisina
translatiivi tavalliseksi tavallisiksi
abessiivi tavallisetta tavallisitta
instruktiivi tavallisin
komitatiivi tavallisine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tavallise-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
tavallis-

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • tavallinen Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 190, 771, 817 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 38