tavallinen
Suomi muokkaa
Adjektiivi muokkaa
tavallinen (38) (komparatiivi tavallisempi, superlatiivi tavallisin) (taivutus[luo])[1]
- ei erikoinen; tavallisuudesta poikkeamaton, arkipäiväinen
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈt̪ɑʋɑlˌlinen/
- tavutus: ta‧val‧li‧nen
Etymologia muokkaa
johdos substantiivista tapa (tava- + -llinen)
Käännökset muokkaa
1. ei erikoinen; tavallisuudesta poikkeamaton, arkipäiväinen
Liittyvät sanat muokkaa
Synonyymit muokkaa
- (arkikieltä) tavan
Vastakohdat muokkaa
Johdokset muokkaa
- adverbit: tavallisesti
- substantiivit: tavallisuus
Yhdyssanat muokkaa
Substantiivi muokkaa
tavallinen (38)
- jotakin tavallista; se tavanomainen, sama kuin tavallisesti
- Otan sen tavallisen.
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tavallinen | tavalliset |
genetiivi | tavallisen | tavallisten tavallisien |
partitiivi | tavallista | tavallisia |
akkusatiivi | tavallinen; tavallisen |
tavalliset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tavallisessa | tavallisissa |
elatiivi | tavallisesta | tavallisista |
illatiivi | tavalliseen | tavallisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tavallisella | tavallisilla |
ablatiivi | tavalliselta | tavallisilta |
allatiivi | tavalliselle | tavallisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tavallisena (tavallisna) |
tavallisina |
translatiivi | tavalliseksi | tavallisiksi |
abessiivi | tavallisetta | tavallisitta |
instruktiivi | – | tavallisin |
komitatiivi | – | tavallisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | tavallise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
tavallis- |
Käännökset muokkaa
1. jotakin tavallista; se tavanomainen, sama kuin tavallisesti
|
|
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 38