tavallinen

SuomiMuokkaa

AdjektiiviMuokkaa

tavallinen (38) (komparatiivi tavallisempi, superlatiivi tavallisin) (taivutus [luo])[1]

  1. ei erikoinen; tavallisuudesta poikkeamaton, arkipäiväinen

EtymologiaMuokkaa

johdos substantiivista tapa (tava- + -llinen)

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

VastakohdatMuokkaa
JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

epätavallinen

SubstantiiviMuokkaa

tavallinen (38)

  1. jotakin tavallista; se tavanomainen, sama kuin tavallisesti
    Otan sen tavallisen.

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tavallinen tavalliset
genetiivi tavallisen tavallisten
tavallisien
partitiivi tavallista tavallisia
akkusatiivi tavallinen;
tavallisen
tavalliset
sisäpaikallissijat
inessiivi tavallisessa tavallisissa
elatiivi tavallisesta tavallisista
illatiivi tavalliseen tavallisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi tavallisella tavallisilla
ablatiivi tavalliselta tavallisilta
allatiivi tavalliselle tavallisille
muut sijamuodot
essiivi tavallisena
(tavallisna)
tavallisina
translatiivi tavalliseksi tavallisiksi
abessiivi tavallisetta tavallisitta
instruktiivi tavallisin
komitatiivi tavallisine-
+ omistusliite

KäännöksetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 38