erottamaton
Suomi muokkaa
Adjektiivi muokkaa
erottamaton (34-C) (komparatiivi erottamattomampi, superlatiivi erottamattomin) (taivutus [luo])
- sellainen, jota ei voida erottaa
- erottamaton osa
Etymologia muokkaa
johdos sanasta erottaa (erottama- + -ton)
Käännökset muokkaa
1. jota ei voida erottaa
|
|
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- adverbit: erottamattomasti
- substantiivit: erottamattomuus
Aiheesta muualla muokkaa
- erottamaton Kielitoimiston sanakirjassa