esteetön

Suomi

Adjektiivi

esteetön (34-C) (komparatiivi esteettömämpi, superlatiivi esteettömin) (taivutus [luo])

1. sellainen, jossa/jolla/jolle ei ole estettä/esteitä
2. sellainen, jonka suunnittelussa on otettu huomioon liikuntarajoitteiset; sellainen, joka soveltuu liikuntarajoitteistenkin käytettäväksi

Ääntäminen

• IPA: /ˈest̪eːt̪øn/
• tavutus: es‧tee‧tön

Liittyvät sanat

• este

Vastakohdat

• esteellinen
• (oikeustieteessä) jäävi

Johdokset

• substantiivit: esteettömyys
• adverbit: esteettömästi