Katso myös: finì, fînî

EsperantoMuokkaa

VerbiMuokkaa

fini (preesens finas, preteriti finis, futuuri finos, konditionaali finus, volitiivi finu)

  1. lopettaa

LatinaMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

fīnī

  1. (taivutusmuoto) yksikön datiivimuoto sanasta fīnis

VerbiMuokkaa

fīnī

  1. (taivutusmuoto) aktiivin imperatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä fīniō

RanskaMuokkaa

AdjektiiviMuokkaa

fini m., finie[luo] f. (monikko finis[luo] m., finies[luo] f.)

  1. äärellinen

Liittyvät sanatMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • fini Trésor de la langue française informatisé -sanakirjassa (ranskaksi)

VerbiMuokkaa

fini m., finie f. (monikko finis m., finies f.)

  1. (taivutusmuoto) partisiipin perfekti verbistä finir