Katso myös: Finka

Islanti muokkaa

Substantiivi muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
epämääräinen määräinen epämääräinen määräinen
nominatiivi finka finkan finkur finkurnar
akkusatiivi finku finkuna finkur finkurnar
datiivi finku finkunni finkum finkunum
genetiivi finku finkunnar finka finkanna

finka f.

  1. peippo, Fringillidae-heimon lintu

Puola muokkaa

Substantiivi muokkaa

finka f.

  1. venäläismallinen, suomalaisesta puukosta kehitetty veitsi

Ruotsi muokkaa

Substantiivi muokkaa

finka yl. (1) (yks. määr. finkan [luo], mon. epämäär. finkor [luo], mon. määr. finkorna [luo])

  1. (slangia) vankiselli