fullereeni

Suomi

Substantiivi

fullereeni (5)

1. (kemia, fysiikka) yksi hiilen allotroopeista: aine, jolla on pallomainen molekyyli, joka koostuu tavallisimmin 60:stä, joskus myös useammasta tai harvemmasta, atomista

Ääntäminen

• IPA: [ˈfulːereːni]

Tavutus

• tavutus: ful‧le‧ree‧ni

Etymologia

• sukunimestä Fuller muodoltaan fullereenimolekyyliä muistuttavia rakenteita suunnitelleen arkkitehti Buckminster Fullerin kunniaksi

Käännökset

1. yksi hiilen allotroopeista

englanti: fullerene

Liittyvät sanat

Alakäsitteet

• buckminsterfullereeni

Aiheesta muualla

• fullereeni Kielitoimiston sanakirjassa
• fullereeni Tieteen termipankissa