gré

Ranska

Substantiivi

gré m.

1. tahto, halu, mieli

   se marier contre le gré de ses parents – mennä naimisiin vastoin vanhempiensa tahtoa

   au gré de la tempête – myrskyn armoilla

   bon gré mal gré – tahtoen tai tahtomattaan, tahtomattaankin

   de gré à gré – keskenään sopien (ilman välikäsiä)

   à son gré – mielensä mukaan, halutessaan; (hänelle) mieleen, mieleinen, mieluisa

Aiheesta muualla

• gré Trésor de la langue française informatisé ‑sanakirjassa (ranskaksi)