Katso myös: Häll, hall, Hall, håll, Håll

Ruotsi

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

häll yl. (2) (yks. määr. hällen[luo], mon. epämäär. hällar[luo], mon. määr. hällarna[luo])

  1. kallio, paasi
  2. kivilaatta
  3. hella, liesi

häll

  1. (taivutusmuoto) imperatiivimuoto verbistä hälla

Substantiivi

muokkaa

häll (gen hälli, part hälli)

  1. kehto
    Kiigutan last hällis.
    Kiikutan lasta kehdossa.
    hällist hauani
    kehdosta hautaan

Taivutus

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymi
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • häll Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)

Substantiivi

muokkaa

häll (gen hällü, part hällü)

  1. kehto
    Lats' maka hällün.
  2. Lapsi nukkuu kehdossa.
    hällüst havvaniq
    kehdosta hautaan

Lähteet

muokkaa
  • võro-eesti-võro sõnaraamat / Võro instituut 2013
Verkkoversio: synaq