hävytön

Suomi

Adjektiivi

hävytön (34-C) (komparatiivi hävyttömämpi, superlatiivi hävyttömin) (taivutus[luo])

1. sellainen, joka käyttäytyy asiattomasti, epäreilusti toista kohtaan

Ääntäminen

• IPA: /ˈhæʋyt̪øn/
• tavutus: hä‧vy‧tön

Etymologia

sanan häpy vartalosta hävy- ja suffiksista -tön

Liittyvät sanat

Johdokset

• adverbit: hävyttömästi
• substantiivit: hävyttömyys

Aiheesta muualla

• hävytön Kielitoimiston sanakirjassa