haaskalintu

Suomi

Substantiivi

haaskalintu (1-J)

1. raadonsyöjälintu, kuolleita eläimiä ravintonaan käyttävä lintu

Ääntäminen

• IPA: /ˈhɑːskɑˌlint̪u/
• tavutus: haas‧ka‧lin‧tu

Etymologia

yhdyssana sanoista haaska ja lintu

Käännökset

1. raadonsyöjälintu

englanti: carrion-devouring bird, necrophagous bird ranska: charognard m.

ruotsi: asfågel

Aiheesta muualla

• haaskalintu Kielitoimiston sanakirjassa