habe

Katso myös: Habe, häbe

Espanja

Verbi

habe

1. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä haber

Latina

Verbi

habē

1. (taivutusmuoto) aktiivin imperatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä habeō

Saksa

Verbi

habe

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä haben
2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä haben
3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä haben
4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä haben

Viro

Substantiivi

habe (gen habeme, part habet)

1. parta

   habemesse kasvanud mees – parroittunut mies

Taivutus

• ÕS 2018 tyyppi 4 (ase)
• IV-delklinaatio, suljettu tyyppi

Deklinaatiotyypin sanoja esimerkiksi: ige, ebe, kübe, vare, ase, jäse, säde

Sijamuotoja	Yksikkö	Monikko
Nominatiivi	habe	x
Genetiivi	habeme	habemete
Partitiivi	habet	habemeid
Illatiivi	habemesse	habemeisse habemeteisse

• Teemamuodot lihavoitu.
• Muiden sijamuotojen muodostaminen, katso Liite:Viron kielioppi/Sanamuotojen muodostaminen.

Liittyvät sanat

• habekas
• habemeajaja

Yhdyssanat

• põskhabe

Aiheesta muualla

• habe Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
• habe sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)