Substantiivi

muokkaa

haljas

  1. halkaistun nahan sisempi kerros, josta martiopuoli on erotettu pintanahaksi

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈhɑljɑs/
  • tavutus: hal‧jas

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • haljas Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa

Adjektiivi

muokkaa

haljas (gen halja, part haljast)

  1. (kirkas) vihreä, vehreä
    Ta on haljale oksale pääsenud. – Hän on päässyt vihreälle oksalle.
  2. vihanta; vehmas
    igihaljas – ainavihanta; ikivihreä
    haljas park – vehmas puisto
  3. (kuvaannollisesti) vihreä, kokematon
    noor ja haljas – nuori ja vihreä
  4. (metalliesineistä) kiiltävä, kirkas
  5. (puhekieltä) kirkas
    pudel haljast – pullo kirkasta

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa