haljas
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
haljas
- halkaistun nahan sisempi kerros, josta martiopuoli on erotettu pintanahaksi
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈhɑljɑs/
- tavutus: hal‧jas
Käännökset muokkaa
1. halkaistun nahan sisempi kerros, josta martiopuoli on erotettu pintanahaksi
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla muokkaa
- haljas Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa
Viro muokkaa
Adjektiivi muokkaa
haljas (gen halja, part haljast)
- (kirkas) vihreä, vehreä
- Ta on haljale oksale pääsenud. – Hän on päässyt vihreälle oksalle.
- vihanta; vehmas
- igihaljas – ainavihanta; ikivihreä
- haljas park – vehmas puisto
- (kuvaannollisesti) vihreä, kokematon
- noor ja haljas – nuori ja vihreä
- (metalliesineistä) kiiltävä, kirkas
- (puhekieltä) kirkas
- pudel haljast – pullo kirkasta
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
- haljasala, suvehaljas, igihaljas, haljassööt, [[#Viro|]]