kiiltävä

Suomi

Kiiltävä auto

Adjektiivi

kiiltävä (10) (komparatiivi kiiltävämpi, superlatiivi kiiltävin) (taivutus[luo])

1. sellainen, joka kiiltää

Ääntäminen

• IPA: /ˈkiːlt̪æʋæ/
• tavutus: kiil‧tä‧vä

Käännökset

1. kiiltävä

englanti: glossy, shiny espanja: lustroso, brillante

ruotsi: glansande, glansig, blank turkki: parlak

Liittyvät sanat

• kiilloton
• kiilto
• kimaltava
• matta

Yhdyssanat

kullankiiltävä, puolikiiltävä

Aiheesta muualla

• kiiltävä Suomen murteiden sanakirjassa
• kiiltävä Suomen etymologisessa sanakirjassa
• Artikkeli 952 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Verbi

kiiltävä

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kiiltää

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kiiltävä	kiiltävät
genetiivi	kiiltävän	kiiltävien (kiiltäväin)
partitiivi	kiiltävää	kiiltäviä
akkusatiivi	kiiltävä; kiiltävän	kiiltävät
sisäpaikallissijat
inessiivi	kiiltävässä	kiiltävissä
elatiivi	kiiltävästä	kiiltävistä
illatiivi	kiiltävään	kiiltäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kiiltävällä	kiiltävillä
ablatiivi	kiiltävältä	kiiltäviltä
allatiivi	kiiltävälle	kiiltäville
muut sijamuodot
essiivi	kiiltävänä	kiiltävinä
translatiivi	kiiltäväksi	kiiltäviksi
abessiivi	kiiltävättä	kiiltävittä
instruktiivi	–	kiiltävin
komitatiivi	–	kiiltävine

Aiheesta muualla

• kiiltävä Kielitoimiston sanakirjassa