SuomiMuokkaa

AdjektiiviMuokkaa

kirkas (41-A) (komparatiivi kirkkaampi, superlatiivi kirkkain) (taivutus [luo])

  1. valoisa, kiiltävä
    Tänään on kirkas sää.
    Lusikka on puhdas ja kirkas.
  2. (kuvaannollinen) selkeä
    Onko sinulla nyt tämä tärkeä periaate kirkkaana mielessäsi?

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈkirkɑs/
  • tavutus: kir‧kas

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

kirkkaanvihreä, kristallinkirkas, lasinkirkas, peilikirkas, tähtikirkas, vedenkirkas

SubstantiiviMuokkaa

kirkas (41-A)[1]

  1. (puhekieltä, kuvaannollisesti) tislattu alkoholi
    Ottaisitko vähän kirkasta – tämä on kolmesti kirkastettua?

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kirkas kirkkaat
genetiivi kirkkaan kirkkaiden
kirkkaitten
partitiivi kirkasta kirkkaita
akkusatiivi kirkas;
kirkkaan
kirkkaat
sisäpaikallissijat
inessiivi kirkkaassa kirkkaissa
elatiivi kirkkaasta kirkkaista
illatiivi kirkkaaseen kirkkaisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kirkkaalla kirkkailla
ablatiivi kirkkaalta kirkkailta
allatiivi kirkkaalle kirkkaille
muut sijamuodot
essiivi kirkkaana kirkkaina
translatiivi kirkkaaksi kirkkaiksi
abessiivi kirkkaatta kirkkaitta
instruktiivi kirkkain
komitatiivi kirkkaine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kirkkaa-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
kirkas-

Liittyvät sanatMuokkaa

VastakohdatMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 41-A