kirkasta
- (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta kirkas
kirkasta (66)
- (puhekieltä) rinnakkaismuoto sanasta kirkaista
kirkasta
- (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä kirkastaa
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä kirkastaa
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä kirkastaa