hankausrumpu

Suomi

Substantiivi

hankausrumpu (1-H)

1. mikä tahansa rumpuihin kuuluva membranofoninen soitin, jota ei, tavallisesta rummusta poiketen, soiteta lyömällä vaan hankaamalla

Ääntäminen

• IPA: /ˈhɑŋkɑusˌrumpu/ tai /ˈhɑŋkɑu̯sˌrumpu/
• tavutus: han‧ka‧us‧rum‧pu / han‧kaus‧rum‧pu

Etymologia

• yhdyssana sanoista hankaus ja rumpu