Wikipedia
Katso artikkeli Soitin Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

soitin (33-C) (monikko soittimet)

  1. (musiikki) väline tai laite, jolla tuotetaan musiikkia, soitetaan käsien, jalkojen tai muiden ruumiinosien avulla, musiikki-instrumentti
    Piano ja kitara ovat yleisimpiä harrastajien soittimia.
    Huuliharppu on helposti mukana kulkeva soitin.
  2. (tekniikka) laite, ohjelma tai sovellus, joka toistaa tallennettua ääntä tai kuvaa
    Laita CD soittimeen, niin kuullaan mitä siinä on.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈsoi̯t̪in/, [ˈsʷo̞it̪in]
  • tavutus: soi‧tin

Taivutus

muokkaa

Etymologia

muokkaa

verbi soittaa + johdin -in

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • soitin Kielitoimiston sanakirjassa

soitin

  1. (taivutusmuoto) yksikön 1. persoonan imperfekti verbistä soittaa