hattunsa

Suomi

Substantiivi

hattunsa

1. (taivutusmuoto) yksikön nominatiivin possessiivimuoto sanasta hattu, jonka pääsana on yksikön 3. persoonassa

   Se oli hänen ainoa hattunsa.

2. (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivin possessiivimuoto sanasta hattu, jonka pääsana on yksikön 3. persoonassa

   Hän polki ainoan hattunsa.

3. (taivutusmuoto) yksikön genetiivin possessiivimuoto sanasta hattu, jonka pääsana on yksikön 3. persoonassa

   Hänen hattunsa lippa oli nahkaa.

4. (taivutusmuoto) monikon nominatiivin possessiivimuoto sanasta hattu, jonka pääsana on yksikön 3. persoonassa

   Ne olivat hänen hattunsa.

5. (taivutusmuoto) monikon akkusatiivin possessiivimuoto sanasta hattu, jonka pääsana on yksikön 3. persoonassa

   Hän polki kaikki hattunsa.

6. (taivutusmuoto) yksikön nominatiivin possessiivimuoto sanasta hattu, jonka pääsana on monikon 3. persoonassa

   Naulakossa olivat heidän hattunsa. (kullakin yksi)

7. (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivin possessiivimuoto sanasta hattu, jonka pääsana on monikon 3. persoonassa

   Pojat joutuivat syömään hattunsa. (kukin sen mikä oli hänen omansa)

8. (taivutusmuoto) yksikön genetiivin possessiivimuoto sanasta hattu, jonka pääsana on monikon 3. persoonassa

   Heidän yhteisen hattunsa kohtalo jäi epäselväksi.

9. (taivutusmuoto) monikon nominatiivin possessiivimuoto sanasta hattu, jonka pääsana on monikon 3. persoonassa

   Heidän kaikki hattunsa olivat esillä.

10. (taivutusmuoto) monikon akkusatiivin possessiivimuoto sanasta hattu, jonka pääsana on monikon 3. persoonassa

    Siskokset olivat koonneet yhteen kaikki hattunsa.

Etymologia

• sanasta hattu ja possessiivisuffiksista -nsa