hauen
- (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta hauki
- (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivimuoto sanasta hauki
Taivutus[luo] |
ind. prees. y. 2. p. | haust |
ind. prees. y. 3. p. | haut |
ind. imperf. y. 3. p. | haute |
part. perf. | gehaut |
apuverbi | haben |
hauen
- hakata, lyödä (joksikin)