Substantiivi

muokkaa

hauen

  1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta hauki
  2. (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivimuoto sanasta hauki
Taivutus[luo]
ind. prees. y. 2. p. haust
ind. prees. y. 3. p. haut
ind. imperf. y. 3. p. haute
part. perf. gehaut
apuverbi haben

hauen

  1. hakata, lyödä (joksikin)
Taivutus
ind. prees. y. 3. p. haut
ind. imperf. y. 3. p. hieb
part. perf. gehauen
apuverbi haben

hauen

  1. lyödä, sivaltaa (jollakin)