Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

haukkoa (52-A) (taivutus[luo])

  1. (~ henkeään) vetää henkeä syvään, äkillisesti ja katkonaisesti

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈhɑu̯kːoɑˣ/
  • tavutus: hauk‧ko‧a

Etymologia muokkaa

johdos sanasta haukata[1]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. Hakusana haukotella.