SuomiMuokkaa

VerbiMuokkaa

haukkoa (52-A) (taivutus)

  1. (~ henkeään) vetää henkeä syvään, äkillisesti ja katkonaisesti

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈhɑu̯kkoɑˣ/
  • tavutus: hauk‧ko‧a

EtymologiaMuokkaa

johdos sanasta haukata[1]

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. hakusana haukotella