havitella

Suomi

Verbi

havitella (67-C) (taivutus[luo])

1. tavoitella jotakin (varsinkin sellaista, minkä tavoittelu on epärealistista tai sopimatonta)

Ääntäminen

• IPA: /ˈhɑʋiˌt̪elːɑˣ/
• tavutus: ha‧vi‧tel‧la

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: havitteleminen, havittelu

Aiheesta muualla

• havitella Kielitoimiston sanakirjassa