homogeeninen
Suomi muokkaa
Adjektiivi muokkaa
homogeeninen (38) (komparatiivi homogeenisempi, superlatiivi homogeenisin) (taivutus [luo])
- koostumukseltaan yhtenäinen, aineksiltaan tasakoosteinen, tasa-aineinen
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈhomoˌgeːninen/
- tavutus: ho‧mo‧gee‧ni‧nen
Etymologia muokkaa
ruotsin sanasta homogen < latinan sanasta homogeneus < muinaiskreikan sanasta ὁμογενής (homogenḗs)[1]
Käännökset muokkaa
1. koostumukseltaan yhtenäinen, aineksiltaan tasakoosteinen
|
Liittyvät sanat muokkaa
Vastakohdat muokkaa
Johdokset muokkaa
- substantiivit: homogeenisuus
- verbit: homogeenistaa
Aiheesta muualla muokkaa
- homogeeninen Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kalevi Koukkunen: Atomi ja missi — Vierassanojen etymologinen sanakirja. Porvoo: WSOY, 1990. ISBN 951-0-16131-4.