homogeeninen
Suomi
muokkaaAdjektiivi
muokkaahomogeeninen (38) (komparatiivi homogeenisempi, superlatiivi homogeenisin) (taivutus [luo])
- koostumukseltaan yhtenäinen, aineksiltaan tasakoosteinen, tasa-aineinen
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈhomoˌgeːninen/
- tavutus: ho‧mo‧gee‧ni‧nen
Etymologia
muokkaaruotsin sanasta homogen < latinan sanasta homogeneus < muinaiskreikan sanasta ὁμογενής (homogenḗs)[1]
Käännökset
muokkaa1. koostumukseltaan yhtenäinen, aineksiltaan tasakoosteinen
|
Liittyvät sanat
muokkaaVastakohdat
muokkaaJohdokset
muokkaa- substantiivit: homogeenisuus
- verbit: homogeenistaa
Aiheesta muualla
muokkaa- homogeeninen Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kalevi Koukkunen: Atomi ja missi — Vierassanojen etymologinen sanakirja. Porvoo: WSOY, 1990. ISBN 951-0-16131-4.