horjuttaa
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
horjuttaa (53-C) (taivutus[luo])
- (myös kuvaannollisesti) saattaa kokonaan tai osittain epävakaaseen tai epätasapainoiseen tilaan
- Myrsky horjutti mäkihyppytornia – turvallisuus tarkistetaan ennen käytön jatkamista.
- Epäluottamuslause-esityksellä pyrittiin horjuttamaan hallitusta.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈhorjut̪ːɑːˣ/
- tavutus: hor‧jut‧taa
Etymologia muokkaa
- verbistä horjua
Aiheesta muualla muokkaa
- horjuttaa Kielitoimiston sanakirjassa