huilia
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahuilia
- (taivutusmuoto) yksikön partitiivi sanasta huili
Verbi
muokkaa- (arkikieltä) levätä, pitää lepotaukoa
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈhui̯liɑ/
- tavutus: hui‧li‧a
Etymologia
muokkaafrekventatiivijohdos verbistä huilata (johdin -i-) [1]
Liittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- substantiivit: huiliminen
Aiheesta muualla
muokkaa- huilia Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 179 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Viitteet
muokkaa- ↑ Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 363 Kaksitavuisten i-verbien rakenne ja merkitys