Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

hurista (66) (taivutus[luo])

  1. pitää matalataajuista tiheästi katkeilevaa ääntä
    Tuuletin hurisee.
  2. (arkikieltä) sujua, olla mallillaan
    Kuinkas hurisee?

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈhurist̪ɑˣ/
  • tavutus: hu‧ris‧ta

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa

Verbi muokkaa

hurista

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä huristaa
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä huristaa
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä huristaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • hurista Kielitoimiston sanakirjassa