huvitella (67-C) (taivutus[luo])

  1. tehdä jtk. huvikseen, hauskuttaa itseään

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈhuʋiˌt̪elːɑˣ/
  • tavutus: hu‧vi‧tel‧la

Etymologia

muokkaa
  • johdos verbistä huvittaa (johdin -el:ele-) tai
  • johdos substantiivista huvi (johdin -tel:ttele-)

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • huvitella Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 11, 534, 1071 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa