hytkyä

Suomi

Verbi

hytkyä (52) (taivutus[luo])

1. huojua, heilua, täristä

   Hän nauraa hörötti, niin että hänen vatsansa hytkyi.

Ääntäminen

• IPA: /ˈhyt̪kyæˣ/
• tavutus: hyt‧ky‧ä

Käännökset

1. huojua, heilua, täristä

englanti: wobble

Liittyvät sanat

• hyllyä

Johdokset

• substantiivit: hytkyminen, hytkynä
• verbit: hytkyttää

Aiheesta muualla

• hytkyä Kielitoimiston sanakirjassa