heilua

Suomi

Verbi

heilua (52) (taivutus[luo])

1. liikkua edestakaisin
2. horjua
3. (arkikieltä) kuljeskella päättämättömästi paikasta toiseen
4. (arkikieltä) oleilla, kuluttaa aikaa

   ¨Mitäs täällä heilut?

Ääntäminen

• IPA: /ˈhei̯luɑˣ/
• tavutus: hei‧lu‧a

Käännökset

1. liikkua edestakaisin

englanti: swing, sway

2. horjua

englanti: oscillate

3. kuljeskella

englanti: oscillate

4. oleilla

englanti: loiter

Liittyvät sanat

Synonyymit

• (liikkua edestakaisin) keikkua
• (horjua) hoippua
• (kuljeskella päättämättömästi) haahuilla
• (oleilla) notkua

Johdokset

• substantiivit: heiluminen
• verbit: heiluttaa

Idiomit

• jollekulle ei hyvä heilu
  1. jollekulle ei seuraa hyvää
• heilua kuin heinämies
  1. olla liiallisen toimelias
• Hei sun heiluvilles!
  1. leikkimielinen ja alatyylinen tervehdys
• laittaa/panna hihat heilumaan
  1. aloittaa työskentely (tehokkaastt)

Aiheesta muualla

• heilua Kielitoimiston sanakirjassa