Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

notkua (52) (taivutus[luo])

  1. huojua, heilua, taipua
    Lipputanko notkui kuin katkeamaisillaan.
  2. (puhekieltä) oleilla, vetelehtiä, lorvia, kuluttaa aikaansa
    Sen paikan ympärillä usein notkuu epämääräistä porukkaa.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈnot̪kuɑˣ/
  • tavutus: not‧ku‧a

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa

Idiomit muokkaa

  • hyllyt notku(i)vat
    1. (kuvaannollinen) olla runsaasti jotakin

Aiheesta muualla muokkaa

  • notkua Kielitoimiston sanakirjassa