ilmaantua
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaailmaantua (52-J) (taivutus[luo])[1]
- tulla esille, tulla ilmoille
- käydä ilmi
- Asiassa ilmaantui odottamattomia seikkoja.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈilmɑːnˌt̪uɑˣ/
- tavutus: il‧maan‧tu‧a
Etymologia
muokkaaMuodostettu ilma-substantiivista.[2]
Liittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- substantiivit: ilmaantuminen
Aiheesta muualla
muokkaa- ilmaantua Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 52-J
- ↑ Kaisa Häkkinen. Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WSOY, 2004