ilmaantuvuus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaailmaantuvuus (40)
- se, että jokin ilmaantuu; esiintyminen
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈilmɑːnˌt̪uʋuːs/
- tavutus: il‧maan‧tu‧vuus
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ilmaantuvuus | ilmaantuvuudet |
| genetiivi | ilmaantuvuuden | ilmaantuvuuksien |
| partitiivi | ilmaantuvuutta | ilmaantuvuuksia |
| akkusatiivi | ilmaantuvuus; ilmaantuvuuden |
ilmaantuvuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ilmaantuvuudessa | ilmaantuvuuksissa |
| elatiivi | ilmaantuvuudesta | ilmaantuvuuksista |
| illatiivi | ilmaantuvuuteen | ilmaantuvuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ilmaantuvuudella | ilmaantuvuuksilla |
| ablatiivi | ilmaantuvuudelta | ilmaantuvuuksilta |
| allatiivi | ilmaantuvuudelle | ilmaantuvuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ilmaantuvuutena | ilmaantuvuuksina |
| translatiivi | ilmaantuvuudeksi | ilmaantuvuuksiksi |
| abessiivi | ilmaantuvuudetta | ilmaantuvuuksitta |
| instruktiivi | – | ilmaantuvuuksin |
| komitatiivi | – | ilmaantuvuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | ilmaantuvuude- | |
| vahva vartalo | ilmaantuvuute- | |
| konsonantti- vartalo |
ilmaantuvuut- | |
Aiheesta muualla
muokkaa- ilmaantuvuus Kielitoimiston sanakirjassa
- ilmaantuvuus Tieteen termipankissa