irreführen

Katso myös: irrefuhren

Saksa

Verbi

Taivutus[luo]
ind. prees. y. 2. p.	führst irre
ind. prees. y. 3. p.	führt irre
ind. imperf. y. 3. p.	führte irre
part. perf.	irregeführt
apuverbi	haben

irre|führen

1. johtaa harhaan, harhauttaa, hämätä (myös kuvaannollisesti)

Etymologia

irre- + führen

Liittyvät sanat

Johdokset

• adjektiivit: irreführend
• substantiivit: Irreführung

Verbi

irreführen

1. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä irrefahren (sivulauseessa; päälauseessa führen irre)
2. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä irrefahren (sivulauseessa; päälauseessa führen irre)