isoympyrä

Suomi

Isoympyrä

Substantiivi

isoympyrä (12)

1. (geometria) Pallon ja sen keskipisteen kautta kulkevan tason leikkausympyrä. Pallon ympäri kulkeva suurin mahdollinen ympyrä, esimerkiksi maapallon päiväntasaaja,

   lyhin matka pallon pinnalla pisteestä toiseen kulkee pitkin isoympyrää

Ääntäminen

• IPA: /ˈisoˌympyræ/
• tavutus: i‧so‧ym‧py‧rä

Etymologia

yhdyssana sanoista iso ja ympyrä

Käännökset

1. pallon ympäri kulkeva suurin mahdollinen ympyrä, esimerkiksi maapallon päiväntasaaja

englanti: great circle

Liittyvät sanat

• geodeettinen viiva
• puolipallo

Synonyymit

• ortodromi

Aiheesta muualla

• isoympyrä Kielitoimiston sanakirjassa
• isoympyrä Tieteen termipankissa