jääkiekko

Suomi

Substantiivi

jääkiekko (1-A)

1. jäällä kaukalossa pelattava joukkuepeli, jossa pelivälineenä käytetään pientä, kumista kiekkoa

   Kouluissakin pelataan jääkiekkoa.

2. samannimisen joukkuepelin pelivälineenä käytetty kuminen kiekko

   Jääkiekon viralliset mitat ovat (halkaisija) 7,62 senttiä ja (paksuus) 2,54 senttiä.

Ääntäminen

• IPA: /ˈjæːˌkie̯kːo/
• tavutus: jää‧kiek‧ko

Etymologia

• yhdyssana sanoista jää ja kiekko

Käännökset

1. joukkuepeli

azeri: buz üstə xokey (xokkey), buzüstü xokey (xokkey) englanti: ice hockey espanja: hockey sobre hielo italia: hockey su ghiaccio m. japani: アイスホッケー [aisuhokkee] puola: hokej m. ranska: hockey sur glace

ruotsi: ishockey saksa: Eishockey n. tšekki: hokej m. turkki: buz hokeyi uzbekki: shaybali xokkey venäjä: хоккей с шайбой viro: jäähoki, hoki

2. peliväline

azeri: disk, pak englanti: puck italia: disco m., puck m. ruotsi: puck

saksa: Puck m. turkki: disk, pak uzbekki: shayba venäjä: шайба

Lainaukset

1928. Niilo Tammisalo: ”Jäähockeypelin sääntöjä”. Urheilija: suomalaisten loistojulkaisu, nro 2 / 1928, s. 25

Jäähockey (icehockey), jota voisimme kutsua vaikkapa jääkiekkopeliksi erotukseksi jääpallopelistä (bandy), lienee saanut perusajatuksensa Englannista, kuten useimmat muut pallopelit. Pelin kehittyminen nykyiseen muotoonsa on tapahtunut kuitenkin Kanadassa, jossa se on saavuttanut kaikkien yhteiskuntapiirien suosiman kansallispelin luonteen.

Liittyvät sanat

• kiekko, lätkä

Yhdyssanat

jääkiekko-ottelu, jääkiekkojoukkue, jääkiekkokaukalo, jääkiekkokenttä, jääkiekkomaila, jääkiekkopeli

Aiheesta muualla

• jääkiekko Kielitoimiston sanakirjassa