Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

johtua (52-F) (taivutus[luo])

  1. olla seurausta, seurauksena tai peräisin jostakin
    Kaikki johtui väärinkäsityksestä.
  2. kulkeutua, ohjautua tai suuntautua jonkin välityksellä tai jotakin pitkin
    Nuotiopaikalle vievä polku johtuu pitkin lammen rantaa.
    Sähkö johtuu hyvin maaperään kosteaan maahan laitetussa maadoitusjohtimessa.
  3. tulla mieleen
    Johtuipa tuossa mieleen, että syödäkin pitäisi.
    Johtui kerran veljesten mieleen paistetut munat, ja päättivät he lopulta riistää pesän ja lähteä metsään nauttimaan saaliistansa. (A. Kivi)

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈjoht̪uɑˣ/
  • tavutus: joh‧tu‧a

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • johtua Kielitoimiston sanakirjassa