jopa
Suomi muokkaa
Adverbi muokkaa
jopa
- vieläpä, yksinpä, kerrassaan
- Järistyksessä kuoli jopa yli satatuhatta.
- Ikäihmiselle kirjautuminen voi olla vaikeata, jopa mahdotonta.
- Tämän osaa tehdä kuka tahansa, jopa minä.
- Vieraita tuli kaikilla mahdollisilla kulkuneuvoilla, jopa helikopterilla.
- vahvikesana, joka osoittaa yllättävyyttä tai erikoisuutta; kylläpä
- Jopa nyt uteliaita riittää.
- Jopa on pieni talo!
- Jopa lensi kauas!
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈjopɑ/
- tavutus: jo‧pa
Etymologia muokkaa
jo + -pa; merkityksenkehitys on kulkenut temporaalisesta modaaliseen ’jo’ > ’vieläpä’[1]
Käännökset muokkaa
1. tiettyyn rajaan asti
|
|
2. mukaan lukien
|
3. erikoisuutta osoittava vahvikesana
|
Liittyvät sanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- jopa Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Hakulinen, Lauri: Luennot suomen kielen partikkeleista. Toimittaneet Yrjo Lauranto ja Tapani Lehtinen. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 1999. ISBN 951-45-88908.