SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

juonia

  1. (taivutusmuoto) monikon partitiivimuoto sanasta juoni

VerbiMuokkaa

juonia (61) (taivutus[luo])

  1. tehdä ilkeitä suunnitelmia, esim. jonkun vahingoksi; tehdä juoni; punoa juonia

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈjuo̯niɑˣ/
  • tavutus: juo‧ni‧a

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • juonia Kielitoimiston sanakirjassa