juureton

Suomi

Adjektiivi

juureton (34-C)

1. sellainen, jolla ei ole juurta tai juuria
2. (kuvaannollisesti) sellainen, joka ei ole asettunut paikoilleen tai kotiutunut mihinkään

   Miten nämä pienissä betonikuutioissa elävät juurettomat ihmiset löytävät elämälleen tarkoituksen, kun perheet, perinteet ja muistot ovat Kehä III:n väärällä puolella. (ts.fi)

Ääntäminen

• IPA: /ˈjuːret̪on/
• tavutus: juu‧re‧ton

Aiheesta muualla

• juureton Kielitoimiston sanakirjassa