Katso myös: Juuri

Adverbi

muokkaa

juuri

Wikipedia
Katso artikkeli Juuri Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
  1. (ajan adverbi) parhaillaan, paraikaa, parasta aikaa
    Olin juuri aikeissa lähteä.
  2. (ajan adverbi) hetki sitten
    Tulin juuri.
  3. (tavan adverbi) muun sanan merkitystä vahvistava tai heikentävä tavan adverbi, aivan, sanottavasti; tasan, täsmälleen
    juuri niin, aivan niin, sillä tavalla
    ei juuri nimeksikään
    Se on juuri sellainen kuin ajattelin.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈjuːri/
  • tavutus: juu‧ri

Etymologia

muokkaa

Sanan juuri i-latiivi. Merkityksen kehitys on ehkä ollut ’juureen asti’ > ’kokonaan’ > ’aivan, sangen’ > ’aivan äsken’. Mordvan jur ’tyvi; pensas’ on etymologinen vastine.[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • juuri Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi

muokkaa
Wikipedia
Katso artikkeli Juuri Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
Juuret

juuri (26)

  1. (kasvitiede) kasvin lehdetön, ravinteita ottava useimmiten maanalainen osa, joka kiinnittyy varteen
  2. (anatomia, hammaslääketiede) hampaan leukaluuhun kiinnittynyt ikenen peitossa oleva osa
  3. (kielitiede) sanajuuri
  4. (matematiikka) yhtälön juuri on luku, jossa yhtälö toteutuu, yhtälön ratkaisu
    Etsi yhtälöryhmän kaikki juuret.
  5. (matematiikka) potenssiin korottamisen käänteistoimitus
  6. (keittiö) hapatettava taikinan tai muun ruoan alus
    Lisäsin viilipurkin tähteestä maitoon juuren uutta viiliä varten.
  7. alaosa tai alapää, tyvi, kanta, alusta, katve, vieri, vierusta
    Vuoren juurella olevat talot ovat talvisin alttiina lumivyöryille.
    Tavataan tornin juurella.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈjuːri/
  • tavutus: juu‧ri

Taivutus

muokkaa

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Idiomit

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • juuri Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 28, 180, 792, 3986 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Viitteet

muokkaa
  1. Hakulinen, Lauri: Luennot suomen kielen partikkeleista. Toimittaneet Yrjo Lauranto ja Tapani Lehtinen. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 1999. ISBN 951-45-88908.