vierusta
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaavierusta (13)
- rinnakkainen kirjoitusasu sanasta vierus
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈʋie̯rust̪ɑ/
- tavutus: vie‧rus‧ta
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vierusta | vierustat |
| genetiivi | vierustan | vierustoiden vierustoitten vierustojen (vierustain) |
| partitiivi | vierustaa | vierustoita vierustoja |
| akkusatiivi | vierusta; vierustan |
vierustat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vierustassa | vierustoissa |
| elatiivi | vierustasta | vierustoista |
| illatiivi | vierustaan | vierustoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vierustalla | vierustoilla |
| ablatiivi | vierustalta | vierustoilta |
| allatiivi | vierustalle | vierustoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vierustana | vierustoina |
| translatiivi | vierustaksi | vierustoiksi |
| abessiivi | vierustatta | vierustoitta |
| instruktiivi | – | vierustoin |
| komitatiivi | – | vierustoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | vierusta- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Aiheesta muualla
muokkaa- vierusta Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi
muokkaavierusta
- (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta vierus