vierus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaavierus (39)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈʋie̯rus/, [ˈʋie̞̯.rus̠]
- tavutus: vie‧rus
Etymologia
muokkaaTaivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vierus | vierukset |
genetiivi | vieruksen | vierusten vieruksien |
partitiivi | vierusta | vieruksia |
akkusatiivi | vierus; vieruksen |
vierukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | vieruksessa | vieruksissa |
elatiivi | vieruksesta | vieruksista |
illatiivi | vierukseen | vieruksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vieruksella | vieruksilla |
ablatiivi | vierukselta | vieruksilta |
allatiivi | vierukselle | vieruksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | vieruksena | vieruksina |
translatiivi | vierukseksi | vieruksiksi |
abessiivi | vieruksetta | vieruksitta |
instruktiivi | – | vieruksin |
komitatiivi | – | vieruksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | vierukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
vierus- |
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- vierus Kielitoimiston sanakirjassa