Redirect arrow without text.svg
Katso myös: Vieri

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

vieri (26)

  1. alue välittömästi jonkin vieressä
    Seinävieri, aitovieri

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈʋie̯ri/, [ˈʋie̞̯.ri]
  • tavutus: vie‧ri

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vieri vieret
genetiivi vieren vierten
vierien
partitiivi viertä vieriä
akkusatiivi vieri;
vieren
vieret
sisäpaikallissijat
inessiivi vieressä vierissä
elatiivi vierestä vieristä
illatiivi viereen vieriin
ulkopaikallissijat
adessiivi vierellä vierillä
ablatiivi viereltä vieriltä
allatiivi vierelle vierille
muut sijamuodot
essiivi vierenä vierinä
translatiivi viereksi vieriksi
abessiivi vierettä vierittä
instruktiivi vierin
komitatiivi vierine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo viere-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
vier-

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

IdiomitMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • vieri Kielitoimiston sanakirjassa

VerbiMuokkaa

vieri

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä vieriä
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä vieriä
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä vieriä
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä vieriä