kärytä

Suomi

Verbi

kärytä (75) (taivutus)

1. erittää savua, savuta, haista palaneelta
2. (arkikieltä) paljastua, jäädä kiinni (jostakin luvattomasta tai kielletystä)

Ääntäminen

• IPA: /ˈkæryt̪æˣ/
• tavutus: kä‧ry‧tä

Liittyvät sanat

• kärähtää

Johdokset

• substantiivit: käryäminen
• verbit: käryttää

Aiheesta muualla

• kärytä Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 1047 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa