könöttää (53-C) (taivutus[luo])

  1. olla paikallaan
    Tamma juosta raksutteli jäätä pitkin, tie kitisi reen jalaksen alla, resla ritisi, ja Matti istua könötti keskellä reslaa turkin kaulus pystyssä. (Juhani Aho: Rautatie, 1884)

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkønøt̪ːæːˣ/
  • tavutus: kö‧nöt‧tää

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa
Johdokset
muokkaa